Taisi olla Iltalehdessä juttua siitä että ihmiset ovat muuttamassa pois New Yorkista, ajattelin vielä vähän aiheesta kirjoittaa ja samalla yrittää tuoda esille vähän sitä että hyvinä aikoina pitäisi säästää/vähentää velkoja koska ne hyvät ajat eivät jatku ikuisesti.
Näin yleisesti lapsia otetaan pois lastenkodeista (http://news.ino.com/headlines/?newsid=6894657951710) koska ne ovat liian kalliita, hinnat pyörivät 3 500 - 10 000 dollarin paikkeilla vuodessa. Naiset palaavat töihin (http://www.nytimes.com/2009/09/19/business/19women.html?_r=1) kun miehellä on vähentyneet tulot tai sijoitukset sulannut.
Mutta muutama esimerkki:
Ensin Laura Glick, 29v nainen, joka parhaimpina aikoina tienasi kuusinumeroisia summia (eli yli 100 000$) vuodessa. Nyt työttömyyskorvaus on vain 1400$/kk ja hänen on pitänyt lopettaa ulkona syöminen eikä lemmikkejä voi kuskata koko ajan eläinlääkärille. Työ mitä hän nyt hakee antaisi 7-12$ / tunti, hakijoita on 1 200 ja paikkoja 150. (http://edition.cnn.com/2009/LIVING/worklife/01/15/job.mob/index.html?eref=rss_mostpopular)
Carlos Araya, 38v, oli se joka tilasi pihvit ja 200$ punaviinipullot ravintoloissa vielä hetki sitten, mutta nyt hän tarjoilee niitä. Vuositulot ovat tippuneet 200 000$/vuosi 25 000$/vuosi, ja hän ja hänen vaimonsa tuovat kotiin vain 4000$ kuukaudessa, kun pelkästään asunnon lainalyhennykset ovat 6200$ kuukaudessa. (http://online.wsj.com/article/SB124390425824574861.html)
Työttömyyspäivät alkavat myös täyttyä monella ihmisellä (linkki): esimeriksi Mary Ortega, 42, niin päivät ovat tulleet täyteen, säästöt ovat loppu ja mies on myös joutunut vaihtamaan työpaikkaa potkujen takia niin että hänellä menee 3 tuntia/päivä työmatkaan. (http://money.cnn.com/galleries/2009/news/0907/gallery.unemployment_benefits_expired/index.html)
Hajautus on onneksi auttanut joitakin: 73 vuotias Willie Davis (entinen NFL-pelaaja) hävisi 9 miljoonaa kun pankki suljettiin, mutta hänellä oli onneksi sijoitukset hajautettu. (http://www.usatoday.com/sports/2009-06-28-ex-athletes-economic-recession-cover_N.htm)
Joillakin tuntuu olevan pientä orastavaa toivonkipinää tulevaisuudesta http://www.reuters.com/article/reutersEdge/idUSTRE58F5K220090916?sp=true
Ei tosiaan näytä että kulutus jatkuisi entiseen malliin jenkeissä, mikä siis tekee sen että osakevalinnoissa pitää olla tarkka (itse ETF:illä menossa kehittyville markkinoille) ja ostaa yrityksiä, jonka tuotteita ihmiset ostaa ja siten tekee tulosta. Myös hyviä muistutuksia on osassa jutuissa siitä että rahaa tulee, rahaa menee jossei sitä "ota kiinni" - ja myös tällöin voi rahat kadota jossei hajauta.
Pieni lisäys vielä: http://www.nytimes.com/2009/05/29/us/29paycut.html?_r=2&partner=rss&emc=rss - eli perheen tulot ovat noin 47 500€ vuodessa (72 000$ ja siitä alennus), verotus kevyempää kuin Suomessa ja juuri ja juuri pärjäävät. Säästötoimet ovat ostaa halvempaa ruokaa, ei niin paljon rokotuksia eläimille sekä vähentää parturikäyntejä: sitten pohditaan tanssituntien vähentämistä ja ehkä satelliittikanavien irtisanomista, ja todellinen uhraus on että vaimon autosta on ilmastointi rikki... Talo tuntuisi olevan melko keskellä ei mitään, pari autoa löytyy (eli bensaa palaa (minivan vaimolla kuvasta päätellen), vaikka se onkin alle 1$/galleon).
Ylläolevat seikat saavat vähän pohtimaan asioita, ehkä kyse on priorisoinneista ja uskosta ikuiseen kasvuun? Esimerksiksi hr Araya: kunnoitetavaa että hän tekee kaikkensa ja menee tekemään tarjoilijan työtä kun muuta ei ole, mutta onko tuo kuoppa itse kaivettu? Ja toivottavasti me suomalaiset emme kaiva yhtä isoja kuoppia itsellemme...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti