lauantai 5. joulukuuta 2009

SBI sijoittaminen - single income vs compounding income

Lukaisin läpi Benjamin Grahamin Intelligent Investorin, ja minun pakko sanoa että olen loppujen lopuksi hieman pettynyt. Tätä ei pidä ymmärtää väärin: sisältö on siis täyttä rautaa ja käy läpi mitä kannattaa miettiä kun lukee osavuotiskatsauksia, ja mitä niistä pitää etsiä - mutta ehkä kaipasin hieman enemmän "työkaluja". Syynä tähän että omasta mielestäni minulla on teoria aika hyvin hallussa, mutta en tietysti seuraa sitä (eli olen tyypillinen "Tee kuten sanon, älä tee kuten teen").

Tilasin siis kerralla kasan kirjoja, joten olen nyt päässyt käsiksi seuraavaan jota kutsutaan "aloittelijakirjaksi" tai ainut kirja mitä kannattaa lukea sijoittamisesta usean arvostelijan mukaan: kyseessä on Lowell Millerin "The Single Best Investment". SBI-strategia pohjautuu erittäin voimakkaasti mielestäni Grahamin sijoitusfilosfiaan, ehkä vaan helpommin puettu sanoiksi ja enemmän suuntaa antavia "sääntöjä".

Yksi huomattava ero Grahamin ja Lowellin teorian välillä on että Lowell täysin tyrmää bondit: bondit eivät ole varsinaisesti sijotuksia vaan enemmän säästöjä, ja antavat juuri ja juuri inflaation verran voittoa. Tärkein syy miksi niitä on syytä välttää on 1978 tullut lakimuutos Yhdysvalloissa (joka salli korkojen liikkua vapaasti), jonka jälkeen bondien volatiliteeti on noussut melkein samalle tasolle kuin osakkeiden, mutta tuotot eivät ole (eli otat enemmän riskiä pienemmällä tuottomahdollisuudella).

Yksi SBI strategian tärkeimpiä asioita on luottamus: tarkoitus on siis että ostat vakaita, defensiivisiä osakkeita jotka eivät heilahtele voimakkaasti ja näin luotat omaan strategiaasi ja uskallat pitää osakkeet vaikka markkina laskee - eli Grahamin mallin mukaan analysoidaan yritykset ja haetaan myös ns "margin of safety". Tulen näistä kirjoittamaan toisen blogin, jossa hieman käyn näitä läpi SBI mallin kannalta.

Toinen mikä on tarkoitus saada aikaiseksi on ns "compounding machine", jota jotkut kutsuvat maailman kahdeksanneksi ihmeeksi. Lyhyesti esiteltynä kaksi sijoitusta a 1000€ ja 5% vuosituotto, joista ensimmäinen uudelleensijoitettu ja toisessa nostettu rahat.



































VuosiArvo uudellensijoitettunaArvo nostettuna
11 050€1 050€
21 102,5€1 100€
31 157,625€1 150€
41 215,50€1 200€
51 276,28€1 250€
61 340,09€1 300€
71 407,10€1 350€
81 477,45€1 400€
91 551,32€1 450€
101 628,89€1 500€
111 710,34€1 550€
121 795,85€1 600€
131 885,84€1 650€
141 979,93€1 700€
152 078,93€1 750€



Viimeisenä vuotena siis "uudelleensijoituksen" tuotto ollut 98,99€, eli melkein tuplasti enemmän kuin jos rahat nostettuna. Mielenkiintoiseksi tässä tekee ajatus että ensimmäinen sarake on ollut yritys, joka jakaa 5% osinkoa (joka ensimmäisenä vuotena on 1050€) ja onnistuu kasvattamaan osingon määrää 5% joka vuosi ja tällöin jakaisi 15 vuoden kuluttua 98,99€ osinkoa: taas vastaavasti jos sinulla on 5% bondiin sijoitettu niin saat edelleen 15 vuoden kuluttua saman 50€ korkoa. Tämän lisäksi Lowell toteaa että yritys, joka jakaa tuplasti enemmän osinkoa, niin sen hinta on melko varmasti myös noussut (ei ehkä nouse vuoden-kahden sisällä, mutta jossain vaiheessa).

Laitan tämän myös taulukkona: 1000€ sijoitus: ensimmäinen sarake osinko, toinen korkotuotto (molemmissa 5% lähtötaso)

























VuosiOsinkoKorko
150€50€
252,5€50€
355,16€50€
457,88€50€
560,78€50€
663,82€50€
767€50€
870,36€50€
973,87€50€
1077,57€50€



Tämä on siis yksi SBI:n ajatuksista: ostaa yrityksiä, jotka jakavat osinkoa ja jotka tulevat kasvattamaan niiden määrää tulevaisuudessa. Lowell toteakin että heillä on asiakkaita, jotka ovat ostaneet osakkeita 50-60 luvulla, ja ne jakavat nyt yhtä paljon osinkoa kun mitä alkusijoitus on ollut.

Ps. Sivuhuomautuksena mielenkiintoinen huomio on juuri tuo "compounding": 1626 Peter Minuit osti Manhattanin alkuasukkailta 24$. Tätä voidaan pitää halpana hintana, mutta jos alkuasukkaat olisivat onnistuneet sijoittamaan tämän 24$ niin että se tuottaa 10% vuodessa niin sen arvo 365 vuotta myöhemmin (1991) olisi noin 31.2 "Quadrillion dollars", ja tällä voisi ostaa aika ison osan maailmasta. Tämä tietysti on hieman liioittelua (lienee melko mahdotonta löytää jotain joka tuottaa 10% vuodessa tuosta asti, sekä sitten myös varmaan ne jotka olisivat rahoja hoitaneet olisivat jossain vaiheessa varmaan osan nostanut ja ostanut "jotain kivaa").

Pps. Benjamin Graham toteaa että hänen paras sijoituksena tuli "puolisäkällä": eli päättivät sijoittaa 25% sijoitusvarallisuudesta yhteen yritykseen, jonka saivat noin puoleen book-valuesta. Osakkeiden hinta raketoivat noin kaksisataa-kertaisesti, mikä oli täysin odottamatonta. Mitä olen netistä lukenut niin aika monella on käynnyt juuri samalla lailla: joku täysin odottaman sijoitus, johon on laitettu jonkun verran rahaa on yhtäkkiä noussut aivan uskomattomia määriä - eli tuurista tuntuu ns "lottovoitot" olla kiinni. Graham toteakin että yksi sijoitus tuotti enemmän parin kuukauden aikana kuin kaikki muu sijoittaminen (ja työ) mitä hän oli tehnyt kahdenkymmenen vuoden aikana.

Ei kommentteja: