Unohdin edellisessä kertoa SBI:n "kaavan", joten se aluksi:
High Quality
+ High Current Dividend
+ High Growth of Dividend
-------------------------
= High total returns
Eli High Quality tarkoittaa hyvä yritys (johto, talous sekä tuotteet)
High Current Dividend tarkoittaa siis "korkea osinkoa" (alla määritelmä)
High Growth of Dividend taas että yritys kasvaa ja samalla kasvattaa osinkoa
Lopputuloksena todetaan että kun yritys on laadukas sekä kasvattaa osinkoa (kasvun mukana) niin myös yrityksen kokonaisarvo kasvaa: eli jos 10€ osake on maksanut osinkoa 0,4€ niin kun osinko on noussut esim 0,6€ ja yrityksen myynti myös kymmeniä prosentteja niin melko varmasti sijoittajat näkevät että yrityksen arvo myös on noussut, ja täten yrityksen osakeen hinta nousee. Tämä siis ei välttämättä toteudu heti, vaan voi mennä jopa vuosia.
Löysin netistä valmiiksi kasattuna osan SBI-stragegian "säännöistä", ja ajattelin sen jakaa sekä hieman kommentoida. SBI:ssä suositellaan käyttämään hyväksi myös teknistä analyysiä, koska kuulema ei ole kiva istua hyvän osakkeen kanssa 4 vuotta ja odottaa nousua, jos on mahdollista ostaa toinen joka teknisen analyysin mukaan olisi kohtapuolin nousemassa (kohtapuolin tarkoittaa siis puolen vuoden kuluttua esim). Tekninen analyysi on hieman hankala Lowellin mielestä: selkeästi on olemassa osakkeita jotka ovat vahvassa vedossa ja toisia jotka eivät ole, mutta mitään selkeä yksittäistä mittaria ei ole. Vertailukuvana käyttää urheilua: joskus joku pelaaja voi olla ns "liekeissä" ja melkein yksin ratkaisee otteluita, mutta valmentajathan aina sanovat että "paras joukkue voitti". Mutta, jotta en liikaa taas harhaile niin käydään "sääntöjen" kimppuun.
1. Company has to be financially strong, minimum B+ Value Line rating, or BBB+ S&P credit rank
Tässä tulee yksi "huijauksista" joita Lowell suosittelee käyttämään. Graham suosittelee että luet läpi 5 vuoden osavuotiskatsaukset sekä pari kvartaalikatsausta vähintään: Lowell on samaa mieltä, eli mitä enemmän itse tutkit niin sen tarkempaa tietoa sinulla on, mutta sanoo myös että koska näitä jo tutkii useita tuhansia analyytikoja niin voit myös käyttää heidän ilmaiseksi tuottamia tietoja hyväksi (tarkkailemalla bondiluokituksia esim) - on epätodennäköistä että yksittäisenä aloittelijana löydät mitään mitä ei tuhannet "security-analyst":it ole löytäneet. Ja tuo B+ / BBB+ ovat "quick rule of thumb"
2. Dividend yield at 150% of the S&P500, but hopefully at 200%+;
Tällä hetkellä S&P 500 Yield on 1,75%, eli 2,63% pitäisi saada osinkotuottoa - mieluiten 3,5%.
3. Yield has to be expected, and shown to have grown over 5-10 years, at at least 5% annually (twice the expected inflation rate);
Edellisessä blogissa totesin että jos osinko nousee niin melko varmasti myös arvo nousee jossain vaiheessa.
4. Dividend payout ratio less than 50% (except for utilities and REITs);
Tämä mahdollistaa sen että yritys pystyy jatkossa sekä laajentumaan että ylläpitämään osinkotason - myös vaikka tulisi tilapäinen notkahdus tuloksessa niin yritys pystyy pitämään osingon samalla tasolla.
5. Company should have at least moderate earnings growth of 5-10% annually (both historically and going forward);
"Paikallaan" polkevia yrityksiä ei kannata ostaa: esimerkkinä paikalliskauppa, joka kilpailee kolmen muun samanlaisen kaupan kanssa ilman merkittävää kilpailuetua. 5-10% kasvut on myös mahdollista jatkossa, kun taas isommissa maailma voi loppua kesken.
6. Price/Sales ratio below 1.5, and hopefully less than 1.0
Lowell pitää myyntiä erittäin tärkeänä - myynti tuo rahaa yritykseen, ja esimerkiksi tehostamalla toimintaa voidaan voittoa kasvattaa tukalassa markkinatilanteessa. Jossei myyntiä ole niin yrityksen on hankala kasvattaa voittoa, koska ei rahaa tule mistään sisään. Tätä Lowell pitää huomattavasti P/E:tä tärkeämpänä. (P/S:ää pitää tietysti myös verrata alan keskiarvoon)
7. Price/Earnings ratios lower than the market, AND must less than the reciprocal of the long-term bond rate
P/E arvoa Lowell pitää hieman hankalana, ja toteaa että siihen ei kannata liikaa tuijottaa. Osinko-yrityksillä P/E on yleensä S&P:n matalimmasta päästä, ja mm tämän takia Lowell toteaa että se ei saa ylittää bondien käänteisarvoa: eli jos bondit tuottavat 5% niin P/E ostettavassa yrityksessä ei saa ylittää 20 - ja P/E:ta kannattaa yrittää verrata muihin yrityksiin samassa teollisuudenhaarassa.
8. Book value ratios should be lower than the market
Eli ei osteta niitä kalliimpia yrityksiä markkinoilta. Tässä kohdassa viitataan suoraan Benjamin Grahamiin, ja todetaan että halutaan "margin of safety". Lowell toteaa itse että hänen omassa salkussa se oli toukokuussa 1998 2.2 - ei mikään mahdottoman pieni keskiarvo, mutta 40% vähemmän kuin S&P:n keskiarvo.
9. Growth of cash on the balance sheet is a big positive. (Cashflow)
Jos yrityksellä on enemmän rahaa tänä vuonna kuin viime vuonna niin sillä menee pakostikin hyvin, ja tämä antaa myös mahdollisuuksia esimerkiksi laajentua ja nostaa osinkoa. Lisäsin tuon Cashflown koska siihen Lowell sanoo että kannattaa kiinnittää huomiota: jossei rahaa virtaa yritykseen niin sillä ei ole varaa myöskään maksaa osinkoja (ja on joskus jopa hyödyllisempi tieto kuin earnings).
Linkki josta kopion tuon summaryn: http://confusedcapitalist.blogspot.com/2006/09/single-best-investment-some-of-rules.html
Tuo jako on hieman mielenkiintoinen: kohta 6-9 olivat kohta 7 kirjassa, ja sääntöjä oli kirjassa 12. Tästä puuttuu siis että "tarina" pitää löytyä, eli jotain erikoista yrityksessä, pidä niitä, hajauta jne.
tiistai 8. joulukuuta 2009
maanantai 7. joulukuuta 2009
Malka Oil pohdintoja ja pari kommenttia Nokiasta
Möin tosiaan Malka Oilin hintaan 0,21 kr ja tein pienen sievän voiton (noin 30%). Tämä osake olisi ollut hyvä pieneen veivaukseen, joten toivoin että eivät vielä osavuotiskatsauksen yhteydessä julkaistaisi päivitettyjä tietoja öljyvarastoista ja markkinat rankaisivat tästä laskulla, jolloin ostaisin ja möisin kun päivitetyt tiedot tulevat. Suunnitelma meni osittain mönkään: tietoja ei tullut, mutta myös julkistivat myyvänsä osan toiminnasta pois ja tekevänsä annin. Hieman hämärää: yrityksen toimitusjohtaja on kumminkin vankka ammattilainen, joten tuskin pelleilee mutta mitähän ne nyt suunnittelee kun ovat myymässä kenttiä "alella" ennen kenttien päivitystietoja? Osake on nyt sen verran spekulatiivinen, että pysyn erossa kunnes selviää mitä niillä nyt on suunnitelmissa.
Mitäköhän Nokian johto oikein puuhastelee (muutamat kootut jutut):
Mitäköhän Nokian johto oikein puuhastelee (muutamat kootut jutut):
- KL: Vanjoelta varomaton heitto - Nokia huhumyllyyn (linkki) - yrityksen pääjohtaja siis lausunut asioita niin epäselvästi että jotkut luullut että Nokia pilkotaan
- KL: Fiasko - Verkko-Nokian valitus tuli liian myöhään (linkki) - homma hanskassa NSN:ssäkin
- Yhdysvalloissa Nokia on toiseksi viimeisenä tyytyväisyys-kyselyssä (linkki), edellään ainoastaan Kyocera - eli Yhdysvaltojen valtaus etenee.
- Taloussanomat: McDowell piikittelee Steve Jobsia (linkki). Totuushan on että Apple tekee voittoa 2,038 milj dollaria ja Nokia 1,926 milj dollaria - Applen liikevoittoprosentti 40% ja Nokian 11,3% (linkki uutiseen), aika hyvin tuo "yksi mies" suunnitellut. Ja Nokialla oli kuinka monta suunnittelijaa jotka siis tekevät mitä?
- KL: Kallasvuo uhoaa: Täältä pesee, Apple (linkki). Juttua lukiessä tulee hieman kaksimieliset tunnelmat: onhan se hyvä että luottoa on, mutta jotenkin tuntuu hieman turhalta uhoamiselta ja joskus sais ehkä olla hieman nöyräkin? (N97: ei ongelmaa (linkki) taaskaan, pari "yksittäistä" naarmuuntumista taisi olla (linkki) joskus ollut - kielletään kaikki?)
lauantai 5. joulukuuta 2009
SBI sijoittaminen - single income vs compounding income
Lukaisin läpi Benjamin Grahamin Intelligent Investorin, ja minun pakko sanoa että olen loppujen lopuksi hieman pettynyt. Tätä ei pidä ymmärtää väärin: sisältö on siis täyttä rautaa ja käy läpi mitä kannattaa miettiä kun lukee osavuotiskatsauksia, ja mitä niistä pitää etsiä - mutta ehkä kaipasin hieman enemmän "työkaluja". Syynä tähän että omasta mielestäni minulla on teoria aika hyvin hallussa, mutta en tietysti seuraa sitä (eli olen tyypillinen "Tee kuten sanon, älä tee kuten teen").
Tilasin siis kerralla kasan kirjoja, joten olen nyt päässyt käsiksi seuraavaan jota kutsutaan "aloittelijakirjaksi" tai ainut kirja mitä kannattaa lukea sijoittamisesta usean arvostelijan mukaan: kyseessä on Lowell Millerin "The Single Best Investment". SBI-strategia pohjautuu erittäin voimakkaasti mielestäni Grahamin sijoitusfilosfiaan, ehkä vaan helpommin puettu sanoiksi ja enemmän suuntaa antavia "sääntöjä".
Yksi huomattava ero Grahamin ja Lowellin teorian välillä on että Lowell täysin tyrmää bondit: bondit eivät ole varsinaisesti sijotuksia vaan enemmän säästöjä, ja antavat juuri ja juuri inflaation verran voittoa. Tärkein syy miksi niitä on syytä välttää on 1978 tullut lakimuutos Yhdysvalloissa (joka salli korkojen liikkua vapaasti), jonka jälkeen bondien volatiliteeti on noussut melkein samalle tasolle kuin osakkeiden, mutta tuotot eivät ole (eli otat enemmän riskiä pienemmällä tuottomahdollisuudella).
Yksi SBI strategian tärkeimpiä asioita on luottamus: tarkoitus on siis että ostat vakaita, defensiivisiä osakkeita jotka eivät heilahtele voimakkaasti ja näin luotat omaan strategiaasi ja uskallat pitää osakkeet vaikka markkina laskee - eli Grahamin mallin mukaan analysoidaan yritykset ja haetaan myös ns "margin of safety". Tulen näistä kirjoittamaan toisen blogin, jossa hieman käyn näitä läpi SBI mallin kannalta.
Toinen mikä on tarkoitus saada aikaiseksi on ns "compounding machine", jota jotkut kutsuvat maailman kahdeksanneksi ihmeeksi. Lyhyesti esiteltynä kaksi sijoitusta a 1000€ ja 5% vuosituotto, joista ensimmäinen uudelleensijoitettu ja toisessa nostettu rahat.
Viimeisenä vuotena siis "uudelleensijoituksen" tuotto ollut 98,99€, eli melkein tuplasti enemmän kuin jos rahat nostettuna. Mielenkiintoiseksi tässä tekee ajatus että ensimmäinen sarake on ollut yritys, joka jakaa 5% osinkoa (joka ensimmäisenä vuotena on 1050€) ja onnistuu kasvattamaan osingon määrää 5% joka vuosi ja tällöin jakaisi 15 vuoden kuluttua 98,99€ osinkoa: taas vastaavasti jos sinulla on 5% bondiin sijoitettu niin saat edelleen 15 vuoden kuluttua saman 50€ korkoa. Tämän lisäksi Lowell toteaa että yritys, joka jakaa tuplasti enemmän osinkoa, niin sen hinta on melko varmasti myös noussut (ei ehkä nouse vuoden-kahden sisällä, mutta jossain vaiheessa).
Laitan tämän myös taulukkona: 1000€ sijoitus: ensimmäinen sarake osinko, toinen korkotuotto (molemmissa 5% lähtötaso)
Tämä on siis yksi SBI:n ajatuksista: ostaa yrityksiä, jotka jakavat osinkoa ja jotka tulevat kasvattamaan niiden määrää tulevaisuudessa. Lowell toteakin että heillä on asiakkaita, jotka ovat ostaneet osakkeita 50-60 luvulla, ja ne jakavat nyt yhtä paljon osinkoa kun mitä alkusijoitus on ollut.
Ps. Sivuhuomautuksena mielenkiintoinen huomio on juuri tuo "compounding": 1626 Peter Minuit osti Manhattanin alkuasukkailta 24$. Tätä voidaan pitää halpana hintana, mutta jos alkuasukkaat olisivat onnistuneet sijoittamaan tämän 24$ niin että se tuottaa 10% vuodessa niin sen arvo 365 vuotta myöhemmin (1991) olisi noin 31.2 "Quadrillion dollars", ja tällä voisi ostaa aika ison osan maailmasta. Tämä tietysti on hieman liioittelua (lienee melko mahdotonta löytää jotain joka tuottaa 10% vuodessa tuosta asti, sekä sitten myös varmaan ne jotka olisivat rahoja hoitaneet olisivat jossain vaiheessa varmaan osan nostanut ja ostanut "jotain kivaa").
Pps. Benjamin Graham toteaa että hänen paras sijoituksena tuli "puolisäkällä": eli päättivät sijoittaa 25% sijoitusvarallisuudesta yhteen yritykseen, jonka saivat noin puoleen book-valuesta. Osakkeiden hinta raketoivat noin kaksisataa-kertaisesti, mikä oli täysin odottamatonta. Mitä olen netistä lukenut niin aika monella on käynnyt juuri samalla lailla: joku täysin odottaman sijoitus, johon on laitettu jonkun verran rahaa on yhtäkkiä noussut aivan uskomattomia määriä - eli tuurista tuntuu ns "lottovoitot" olla kiinni. Graham toteakin että yksi sijoitus tuotti enemmän parin kuukauden aikana kuin kaikki muu sijoittaminen (ja työ) mitä hän oli tehnyt kahdenkymmenen vuoden aikana.
Tilasin siis kerralla kasan kirjoja, joten olen nyt päässyt käsiksi seuraavaan jota kutsutaan "aloittelijakirjaksi" tai ainut kirja mitä kannattaa lukea sijoittamisesta usean arvostelijan mukaan: kyseessä on Lowell Millerin "The Single Best Investment". SBI-strategia pohjautuu erittäin voimakkaasti mielestäni Grahamin sijoitusfilosfiaan, ehkä vaan helpommin puettu sanoiksi ja enemmän suuntaa antavia "sääntöjä".
Yksi huomattava ero Grahamin ja Lowellin teorian välillä on että Lowell täysin tyrmää bondit: bondit eivät ole varsinaisesti sijotuksia vaan enemmän säästöjä, ja antavat juuri ja juuri inflaation verran voittoa. Tärkein syy miksi niitä on syytä välttää on 1978 tullut lakimuutos Yhdysvalloissa (joka salli korkojen liikkua vapaasti), jonka jälkeen bondien volatiliteeti on noussut melkein samalle tasolle kuin osakkeiden, mutta tuotot eivät ole (eli otat enemmän riskiä pienemmällä tuottomahdollisuudella).
Yksi SBI strategian tärkeimpiä asioita on luottamus: tarkoitus on siis että ostat vakaita, defensiivisiä osakkeita jotka eivät heilahtele voimakkaasti ja näin luotat omaan strategiaasi ja uskallat pitää osakkeet vaikka markkina laskee - eli Grahamin mallin mukaan analysoidaan yritykset ja haetaan myös ns "margin of safety". Tulen näistä kirjoittamaan toisen blogin, jossa hieman käyn näitä läpi SBI mallin kannalta.
Toinen mikä on tarkoitus saada aikaiseksi on ns "compounding machine", jota jotkut kutsuvat maailman kahdeksanneksi ihmeeksi. Lyhyesti esiteltynä kaksi sijoitusta a 1000€ ja 5% vuosituotto, joista ensimmäinen uudelleensijoitettu ja toisessa nostettu rahat.
| Vuosi | Arvo uudellensijoitettuna | Arvo nostettuna |
| 1 | 1 050€ | 1 050€ |
| 2 | 1 102,5€ | 1 100€ |
| 3 | 1 157,625€ | 1 150€ |
| 4 | 1 215,50€ | 1 200€ |
| 5 | 1 276,28€ | 1 250€ |
| 6 | 1 340,09€ | 1 300€ |
| 7 | 1 407,10€ | 1 350€ |
| 8 | 1 477,45€ | 1 400€ |
| 9 | 1 551,32€ | 1 450€ |
| 10 | 1 628,89€ | 1 500€ |
| 11 | 1 710,34€ | 1 550€ |
| 12 | 1 795,85€ | 1 600€ |
| 13 | 1 885,84€ | 1 650€ |
| 14 | 1 979,93€ | 1 700€ |
| 15 | 2 078,93€ | 1 750€ |
Viimeisenä vuotena siis "uudelleensijoituksen" tuotto ollut 98,99€, eli melkein tuplasti enemmän kuin jos rahat nostettuna. Mielenkiintoiseksi tässä tekee ajatus että ensimmäinen sarake on ollut yritys, joka jakaa 5% osinkoa (joka ensimmäisenä vuotena on 1050€) ja onnistuu kasvattamaan osingon määrää 5% joka vuosi ja tällöin jakaisi 15 vuoden kuluttua 98,99€ osinkoa: taas vastaavasti jos sinulla on 5% bondiin sijoitettu niin saat edelleen 15 vuoden kuluttua saman 50€ korkoa. Tämän lisäksi Lowell toteaa että yritys, joka jakaa tuplasti enemmän osinkoa, niin sen hinta on melko varmasti myös noussut (ei ehkä nouse vuoden-kahden sisällä, mutta jossain vaiheessa).
Laitan tämän myös taulukkona: 1000€ sijoitus: ensimmäinen sarake osinko, toinen korkotuotto (molemmissa 5% lähtötaso)
| Vuosi | Osinko | Korko |
| 1 | 50€ | 50€ |
| 2 | 52,5€ | 50€ |
| 3 | 55,16€ | 50€ |
| 4 | 57,88€ | 50€ |
| 5 | 60,78€ | 50€ |
| 6 | 63,82€ | 50€ |
| 7 | 67€ | 50€ |
| 8 | 70,36€ | 50€ |
| 9 | 73,87€ | 50€ |
| 10 | 77,57€ | 50€ |
Tämä on siis yksi SBI:n ajatuksista: ostaa yrityksiä, jotka jakavat osinkoa ja jotka tulevat kasvattamaan niiden määrää tulevaisuudessa. Lowell toteakin että heillä on asiakkaita, jotka ovat ostaneet osakkeita 50-60 luvulla, ja ne jakavat nyt yhtä paljon osinkoa kun mitä alkusijoitus on ollut.
Ps. Sivuhuomautuksena mielenkiintoinen huomio on juuri tuo "compounding": 1626 Peter Minuit osti Manhattanin alkuasukkailta 24$. Tätä voidaan pitää halpana hintana, mutta jos alkuasukkaat olisivat onnistuneet sijoittamaan tämän 24$ niin että se tuottaa 10% vuodessa niin sen arvo 365 vuotta myöhemmin (1991) olisi noin 31.2 "Quadrillion dollars", ja tällä voisi ostaa aika ison osan maailmasta. Tämä tietysti on hieman liioittelua (lienee melko mahdotonta löytää jotain joka tuottaa 10% vuodessa tuosta asti, sekä sitten myös varmaan ne jotka olisivat rahoja hoitaneet olisivat jossain vaiheessa varmaan osan nostanut ja ostanut "jotain kivaa").
Pps. Benjamin Graham toteaa että hänen paras sijoituksena tuli "puolisäkällä": eli päättivät sijoittaa 25% sijoitusvarallisuudesta yhteen yritykseen, jonka saivat noin puoleen book-valuesta. Osakkeiden hinta raketoivat noin kaksisataa-kertaisesti, mikä oli täysin odottamatonta. Mitä olen netistä lukenut niin aika monella on käynnyt juuri samalla lailla: joku täysin odottaman sijoitus, johon on laitettu jonkun verran rahaa on yhtäkkiä noussut aivan uskomattomia määriä - eli tuurista tuntuu ns "lottovoitot" olla kiinni. Graham toteakin että yksi sijoitus tuotti enemmän parin kuukauden aikana kuin kaikki muu sijoittaminen (ja työ) mitä hän oli tehnyt kahdenkymmenen vuoden aikana.
keskiviikko 2. joulukuuta 2009
Securitas ostoksilla
Securitas on pitänyt kiirettä viime aikoina, ja ostanut muutamia yrityksiä:
Securitas osti turvayhtiön Ranskassa 2009-11-20 (41 mSek)
Securitas alkaa toimimaan Marockossa (75% yritysosto) 2009-11-25 (22 mSek)
Securitas osti turvayhtiön Tshekissä 2009-12-01 (92 mSek)
Securitas osti turvayhtiön Mexicossa 2009-12-02 (22 mSek)
Suurin osa tuntuu olevan lähinnä varmistaakseen markkinaosuudet ko. maassa, ja ehkä taloudellinen tilanne on luonnut hyvät tilaisuudet. Loppusumma noista kaupoista on alle 200 mSek (Tshekin kauppa puolet), eli noin 20 miljoonaa euroa. Nettotuloksen ollesssa 9 ensimmäisen kuukauden aikana 1508 mSek niin Securitaksella lienee varaa näihin kauppoihin.
Pitää jossain vaiheessa hieman syynätä tuota Securitasta tarkemmin, se tuli salkuun osingon ja tulevaisuuden arvioiden takia. Mietityttää tuo että kovasti ostetaan yrityksiä, mitenköhän yhdistäminen etenee.
Securitas osti turvayhtiön Ranskassa 2009-11-20 (41 mSek)
Securitas alkaa toimimaan Marockossa (75% yritysosto) 2009-11-25 (22 mSek)
Securitas osti turvayhtiön Tshekissä 2009-12-01 (92 mSek)
Securitas osti turvayhtiön Mexicossa 2009-12-02 (22 mSek)
Suurin osa tuntuu olevan lähinnä varmistaakseen markkinaosuudet ko. maassa, ja ehkä taloudellinen tilanne on luonnut hyvät tilaisuudet. Loppusumma noista kaupoista on alle 200 mSek (Tshekin kauppa puolet), eli noin 20 miljoonaa euroa. Nettotuloksen ollesssa 9 ensimmäisen kuukauden aikana 1508 mSek niin Securitaksella lienee varaa näihin kauppoihin.
Pitää jossain vaiheessa hieman syynätä tuota Securitasta tarkemmin, se tuli salkuun osingon ja tulevaisuuden arvioiden takia. Mietityttää tuo että kovasti ostetaan yrityksiä, mitenköhän yhdistäminen etenee.
tiistai 1. joulukuuta 2009
Tutkimus paljasti menestysreseptin: Aktiivinen osakepoiminta, passivinen ajoitus (AP 11/2009)
Uusimassa arvopaperissa (linkki sisällysluetteloon: linkki) on sivulla 12 artikkeli ylläolevalla otsikolla. Hankenin rahoituksen dosentti Anders Ekholm on asiaa tutkinut, ja toteaa että osakepoiminnalla voi päästä korkeampaan tulokseen mutta yleensä aktiivinen ajoitus tuhoa tehokkaasti rahastosijoittajieen varoja (eli kaupankäynti). Eli aktiivinen osakepoiminta ei edellytä suurta kaupankäyntiä, ja toteaa näin: "Salkunhoitaja voi muodostaa oman analyysisä perusteella aktiivisisesti valitun salkun ja istua sen päällä. Aktiivinen markkinoiden ajoittaminen sen sijaan edellyttää aina ostoja ja myyntejä".
Eli jos nyt ymmärrän oikein niin tällä hetkellä on vain kahdenlaista rahastoa:
1. Passivinen, joka seuraa indeksiä tarkasti ja ostaa/myy harvoin
2. Aktiivinen, joka ostelee/myy koko ajan
Ja ny Eufexistä olisi tulossa ActiveAlpha rahasto, joka siis ostelisi siis halvalla osakkeita ja pitäisi niitä mahdollisimman kauan. Kuulostaa ihan järkevältä... Mutta http://www.seligson.fi/phoebus/sijoitusfilosofia.htm ja myös esim http://www.skagenfunds.com/category1946.html - oikeastaan koko arvosijoitusfilosofia perustuu tuohon että ostetaan halpoja osakkeita ja pidetään niitä, eikä niitten kanssa koko ajan tehdä kauppaa.
Onneksi tämä uusi ajatus on myös tulossa muualle, "luulen että menetelmä on käytössä tai ainakin testeissä myös muutamissa taloissa Yhdysvalloissa". ActiveAlpha:sta löytyy tietoa linkki, ja olisi muuten varmaan hyvä rahasto kuljensa puolesta paitsi tuo 100 000€ minimisijoitus.
Mutta itse koen siis hieman hämmentävänä tuon uutisoinnin että nyt olisi keksitty jotain mullistavaa. Tosin, näin se jo kerrotaan Grahamin kirjassa myöskin: markkinat menevät aina ympyrää.
Eli jos nyt ymmärrän oikein niin tällä hetkellä on vain kahdenlaista rahastoa:
1. Passivinen, joka seuraa indeksiä tarkasti ja ostaa/myy harvoin
2. Aktiivinen, joka ostelee/myy koko ajan
Ja ny Eufexistä olisi tulossa ActiveAlpha rahasto, joka siis ostelisi siis halvalla osakkeita ja pitäisi niitä mahdollisimman kauan. Kuulostaa ihan järkevältä... Mutta http://www.seligson.fi/phoebus/sijoitusfilosofia.htm ja myös esim http://www.skagenfunds.com/category1946.html - oikeastaan koko arvosijoitusfilosofia perustuu tuohon että ostetaan halpoja osakkeita ja pidetään niitä, eikä niitten kanssa koko ajan tehdä kauppaa.
Onneksi tämä uusi ajatus on myös tulossa muualle, "luulen että menetelmä on käytössä tai ainakin testeissä myös muutamissa taloissa Yhdysvalloissa". ActiveAlpha:sta löytyy tietoa linkki, ja olisi muuten varmaan hyvä rahasto kuljensa puolesta paitsi tuo 100 000€ minimisijoitus.
Mutta itse koen siis hieman hämmentävänä tuon uutisoinnin että nyt olisi keksitty jotain mullistavaa. Tosin, näin se jo kerrotaan Grahamin kirjassa myöskin: markkinat menevät aina ympyrää.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)