Hieman ehkä heräteostos tuli nyt tehtyä, mutta pidän valitettavasti roskaruuasta... Joten päädyin ostamaan salkkuun hieman McDonaldsia (linkki). Osinko-aikataulu täyttää juuri sopivasti kesä ja syyskuun aukot, joten nyt on kasassa yli 10€ osinkoa joka kuukausi.
Analyytikot kovasti kehuvat McDonaldsia tällä hinnalla, varma perusosake ja osinkotuotto kohtalainen 3,8% - osake ei myöskään ole noussut kovin paljon jos katsotaan 5 vuotta taaksepäin, vaan osake on ollut ylihintainen aikaisemmin.
Modern Gramham toteaa että se on Enterprise luokan, speculative osake: http://www.moderngraham.com/?page_id=1054 Fool on myöskin positiivinen, http://caps.fool.com/Ticker/MCD.aspx, joten isompia heilahduksia alas en odota vaikka tästä laskumarkkinat tulisi.
Ja kuten heräteostoksiin kuuluu, niin vähän liikaa tästä tuli maksettua: 57,80$/osake.
Vanhempi aloitteleva sijoittaja, joka hakee passiivista tuloa (lähinnä osakkeista) palkan jatkeeksi.
keskiviikko 14. lokakuuta 2009
maanantai 12. lokakuuta 2009
Konecranesistä luovuttu, ostoja mielessä
Luovuin Konecranesista (linkki), koska vähän epäilyttää heidän osingonmaksukykynsä tulevaisuudessa + melko vahva nousu takana + Timon listan kohde saavutettu myöskin (http://www.piksu.net/blogit/timo). Osan tulen melko varmasti sijoittamaan Fortumiin, mutta loput sitten ajattelin joko Stockmann:iin tai Teliasoneraan...
sunnuntai 11. lokakuuta 2009
Hätärahaston koko?
Getrichslowly.org -sivustolla oli keskustelua hätärahaston koosta: yleisin suositeltu määrä on 3-6:n kuukauden palkat tallessa, mutta myös toinen tapa esitellään, Bert Whithead:in kirjasta "Why Smart People Do Stupid Things With Money"
Keskustelussa myös paljon pohdittiin sitä että tuo määrä pitäisi olla niin iso että se varmasti riittää siihen että löytää uuden työpaikan: jotkut löytävät työpaikan kuukauden sisällä, toisilla se kestää vuoden.
Suomessahan "rahan tuloa ei voi estää", eli täällä lähtee ansiosidonnainen tulemaan joten siihen asti pitäisi pärjätä. Lehdistä seuranneena niin pahin tilanne työttömyyskassoista lienee IAET:llä: http://www.iaet.fi/iaet/index.php?option=com_content&task=view&id=122&Itemid=148 todetaan tänään 11.10.2009 että "Ensimmäistä kertaa ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa hakevien osalta vanhimmat tällä hetkellä käsittelyyn otettavat hakemukset ovat saapuneet 17.6.2009. Hakemukset käsitellään pääsääntöisesti saapumisjärjestyksessä.", elikkäs noin 4 kk sitten saapuneet hakemukset käsitellään nyt. Oletan että tässä on myös viive käsittelyn jälkeen ennenkuin rahat maksetaan, ja tämän lisäksi syksyllä kait porukkaa enemmän irtisanottu eli jonot kasvanneet - milloinkohan ne rahat tulisi sieltä oikeasti tilille? YTK:n sivuilta vilkaisin että siellä on parempi tilanne, eli elokuussa lähetetyt hakemukset ovat käsittelyssä.
Ison hätärahaston varjopuolihan on että se ei tuota kovinkaan paljon: esimeriksiksi itselläni on suuri osa Selgissonin AAA-rahamarkkinarahastossa, jonka 6kk tuotto on 0,7% ja 3kk tuotto 0,3%.
Tässä työllisyystilanteessa suuri hätärahasto on hyvä olla: itselläni on 4kk nettopalkka tallessa, ja uskon pärjääväni sillä yli 6kk kun vähennän menoja (yksi iso kuluerä minulla on nyt joka kuukausi sijoittaminen, jonka varmaan lopetan tällöin) - tämän jälkeen toivottavasti ansiosidonnaiset tulevat, ja pärjään vielä hetken. Mietin juuri onkohan tuo tarpeeksi iso, vai pitäisikö sitä kasvattaa - lomauttaminenhan voidaan toteuttaa 14 vrk varoitusajalla.
- Jos olet tavallinen työntekijä sinulla tulisi olla 10% vuosituloistasi säästössä
- Jos yrittäjä tai vaihtelevat tulot 20%
- Jos olet eläkkeellä 30% (ehkä ajatellaan että yhdysvalloissa monella eläkeläisellä on paljon osakkeita, bondeja yms)
- Jos olet vaarassa menettää työsi 40%
Keskustelussa myös paljon pohdittiin sitä että tuo määrä pitäisi olla niin iso että se varmasti riittää siihen että löytää uuden työpaikan: jotkut löytävät työpaikan kuukauden sisällä, toisilla se kestää vuoden.
Suomessahan "rahan tuloa ei voi estää", eli täällä lähtee ansiosidonnainen tulemaan joten siihen asti pitäisi pärjätä. Lehdistä seuranneena niin pahin tilanne työttömyyskassoista lienee IAET:llä: http://www.iaet.fi/iaet/index.php?option=com_content&task=view&id=122&Itemid=148 todetaan tänään 11.10.2009 että "Ensimmäistä kertaa ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa hakevien osalta vanhimmat tällä hetkellä käsittelyyn otettavat hakemukset ovat saapuneet 17.6.2009. Hakemukset käsitellään pääsääntöisesti saapumisjärjestyksessä.", elikkäs noin 4 kk sitten saapuneet hakemukset käsitellään nyt. Oletan että tässä on myös viive käsittelyn jälkeen ennenkuin rahat maksetaan, ja tämän lisäksi syksyllä kait porukkaa enemmän irtisanottu eli jonot kasvanneet - milloinkohan ne rahat tulisi sieltä oikeasti tilille? YTK:n sivuilta vilkaisin että siellä on parempi tilanne, eli elokuussa lähetetyt hakemukset ovat käsittelyssä.
Ison hätärahaston varjopuolihan on että se ei tuota kovinkaan paljon: esimeriksiksi itselläni on suuri osa Selgissonin AAA-rahamarkkinarahastossa, jonka 6kk tuotto on 0,7% ja 3kk tuotto 0,3%.
Tässä työllisyystilanteessa suuri hätärahasto on hyvä olla: itselläni on 4kk nettopalkka tallessa, ja uskon pärjääväni sillä yli 6kk kun vähennän menoja (yksi iso kuluerä minulla on nyt joka kuukausi sijoittaminen, jonka varmaan lopetan tällöin) - tämän jälkeen toivottavasti ansiosidonnaiset tulevat, ja pärjään vielä hetken. Mietin juuri onkohan tuo tarpeeksi iso, vai pitäisikö sitä kasvattaa - lomauttaminenhan voidaan toteuttaa 14 vrk varoitusajalla.
tiistai 6. lokakuuta 2009
Image is everything / Apinaa koijataan?
Törmäsin melko mielenkiintoiseen artikkeliin TheBurningPlatform:issa:
http://theburningplatform.com/economy/living-in-beverly-hills-2
Näin aluksi on todellakin huomioitava että kyseinen kirjoitus on jenkki-kirjoitus, eli vähän överiksi mennään tietyissä kohdissa - esim 180$/kk Jeep Commanderista ei nyt ole maailman huonoin sijoitus minusta vrt oman vastaavan osto jos tuommoisen tarvitsee (olettaen että leasing Jenkeissä tarkoittaa sitä että siihen kuuluu kaikki paitsi bensat, kuten Suomessa). Taisi jopa olla niin hyvä diili ettei niitä enään anneta: kuten todetaan seuraava leasing "roughly doubled" - joka sitten taas on ihan eri asia.
Mutta muihin tekstin antimiin: siinä todetaan että "The typical American defined as "poor" by the government has a car, air conditioning, a refrigerator, a stove, a clothes washer and dryer, and a microwave. He has two color televisions, cable or satellite TV reception, a VCR or DVD player, and a stereo. He is able to obtain medical care. His home is in good repair and is not overcrowded. By his own report, his family is not hungry and he had sufficient funds in the past year to meet his family's essential needs" ja että tämä taso on saavutettu lainaamalla.
Apinaa koijataan tuli mieleen siitä että tekstissä esitetään että ne ihmiset, jotka nousevat barrikaadeille ovat ne, joilla ei ole mitään menetettävää - eli köyhät. Kun köyhillä on 52" HDTV 60 kanavalla ja alla X5-bemari, niin aika harva jaksaa nousta barrikaadeille valittamaan. Miten tämä sitten on rahoitettu? Lainalla. Kuka lainan maksaa? Ne, joilla on rahaa millä maksaa eli keskiluokka - ja syy miksei keskiluokka taas reagoi tähän tilanteeseen voimakkaasti on yllä mainittu, vain ne joilla ei ole mitään hävittävää uskaltaa barrikaadeille. Joku muu sen taisi sanoa, keskiluokka on polkenut ketjutonta polkupyörää useita vuosia ja nyt vain poljetaan lujempaa.
Mutta se missä tämä alkaa kiinnostamaan itseäni sijoittajana on tuo että nyt jo "köyhällä" on parit telkkarit, ilmastointilaite, auto ja hitosti velkaa. Kuten artikkelissä todetaaan kolmen vuosikymmenen kulutusvelat ei kuittaannu kahden vuoden säästökuurilla, vaan vaatii enemmän. Nämä kaksi asiaa (on jo kaikki + pitäisi säästää) tekee sen että vähän mietityttää miten tuo talouskasvu on edes mahdollista, sehän on todella pitkälti perustunut siihen että amerikkalaiset kuluttavat surutta ja muut maat valmistavat ja myyvät sinne. Jos nyt on piikki kinni, eikä oikein edes tarvi mitään, niin kukas ne tavarat ostaa ja mistä se voitto tehdään?
Pitää siis olla tarkka noissa osakevalinnoissa ja painottaa salkussa nk defensiivisiä aloja, kuten energia, ruoka ja vastaavia - niitä tarvitaan aina. Tietystihän salkkuun saisi myös se uusi Nokia eksyä...
http://theburningplatform.com/economy/living-in-beverly-hills-2
Näin aluksi on todellakin huomioitava että kyseinen kirjoitus on jenkki-kirjoitus, eli vähän överiksi mennään tietyissä kohdissa - esim 180$/kk Jeep Commanderista ei nyt ole maailman huonoin sijoitus minusta vrt oman vastaavan osto jos tuommoisen tarvitsee (olettaen että leasing Jenkeissä tarkoittaa sitä että siihen kuuluu kaikki paitsi bensat, kuten Suomessa). Taisi jopa olla niin hyvä diili ettei niitä enään anneta: kuten todetaan seuraava leasing "roughly doubled" - joka sitten taas on ihan eri asia.
Mutta muihin tekstin antimiin: siinä todetaan että "The typical American defined as "poor" by the government has a car, air conditioning, a refrigerator, a stove, a clothes washer and dryer, and a microwave. He has two color televisions, cable or satellite TV reception, a VCR or DVD player, and a stereo. He is able to obtain medical care. His home is in good repair and is not overcrowded. By his own report, his family is not hungry and he had sufficient funds in the past year to meet his family's essential needs" ja että tämä taso on saavutettu lainaamalla.
Apinaa koijataan tuli mieleen siitä että tekstissä esitetään että ne ihmiset, jotka nousevat barrikaadeille ovat ne, joilla ei ole mitään menetettävää - eli köyhät. Kun köyhillä on 52" HDTV 60 kanavalla ja alla X5-bemari, niin aika harva jaksaa nousta barrikaadeille valittamaan. Miten tämä sitten on rahoitettu? Lainalla. Kuka lainan maksaa? Ne, joilla on rahaa millä maksaa eli keskiluokka - ja syy miksei keskiluokka taas reagoi tähän tilanteeseen voimakkaasti on yllä mainittu, vain ne joilla ei ole mitään hävittävää uskaltaa barrikaadeille. Joku muu sen taisi sanoa, keskiluokka on polkenut ketjutonta polkupyörää useita vuosia ja nyt vain poljetaan lujempaa.
Mutta se missä tämä alkaa kiinnostamaan itseäni sijoittajana on tuo että nyt jo "köyhällä" on parit telkkarit, ilmastointilaite, auto ja hitosti velkaa. Kuten artikkelissä todetaaan kolmen vuosikymmenen kulutusvelat ei kuittaannu kahden vuoden säästökuurilla, vaan vaatii enemmän. Nämä kaksi asiaa (on jo kaikki + pitäisi säästää) tekee sen että vähän mietityttää miten tuo talouskasvu on edes mahdollista, sehän on todella pitkälti perustunut siihen että amerikkalaiset kuluttavat surutta ja muut maat valmistavat ja myyvät sinne. Jos nyt on piikki kinni, eikä oikein edes tarvi mitään, niin kukas ne tavarat ostaa ja mistä se voitto tehdään?
Pitää siis olla tarkka noissa osakevalinnoissa ja painottaa salkussa nk defensiivisiä aloja, kuten energia, ruoka ja vastaavia - niitä tarvitaan aina. Tietystihän salkkuun saisi myös se uusi Nokia eksyä...
sunnuntai 4. lokakuuta 2009
Sijoittaminen: Osingot ja pörssiromahdus
Aloin pohtimaan tehtiinkö rahaa ollenkaan osakkeilla ison laman aikana (1929-193x) ja vaikuttaa siltä että kyllä niillä jonkun verran tehtiin. Osingot pärjäsivät yllättävän hyvin verrattuina pörssikursseihin, ja osinko tuotto oli 1921 3,9%, 6% vuonna 1927, 9,8% 1928 ja 12,8% 1929 (linkki 1). Kurssit romahtivat noin 80%, mutta osingot vain 11% - ja muutenkin osinkomuutokset ovat keskimäärin noin 15% / vuosi osakehinnan muutoksista (linkki 2). Linkki 4 jopa toteaa että "Even in the depression, dividends more than doubled between 1931 and 1936." - toki siis tippui 1920-luvun loppupuolella melkein 50% vuoteen 1933 (linkki 5, tuntuu olevan typo artikkelissa).
Jos tarkoitus siis on tehdä voittoa veivaamalla osakkeita niin ajat voivat olla vaikeita, kun taas valitsemalla hyviä osinko-osakkeita (ja uudelleensijoittamalla näitä) niin toivon mukaan muutaman vuoden kuluttua voi jo tehdä rahaa vaikka osakemarkkinat ei lähtisikään lentoon. Mutta pitäiskö osakkeet myydä pois nyt ja kohta ostaa takaisin, vai pitää nykyiset ja lisätä - siinäpä parin tonnin kysymys omalla kohdalla...
http://www.dividendgrowthinvestor.com/2008/12/dividends-and-great-depression.html
http://investment-fiduciary.com/2008/10/14/high-dividend-yield-stocks-could-save-your-retirment-in-a-recession-even-depression/
http://stephenlaughlin.posterous.com/exposing-the-myths-of-the-grea
http://www.economist.com/finance/displaystory.cfm?story_id=13047559
http://network.nationalpost.com/np/blogs/wealthyboomer/archive/2009/02/03/dividends-were-cut-in-half-in-the-1930s.aspx
Jos tarkoitus siis on tehdä voittoa veivaamalla osakkeita niin ajat voivat olla vaikeita, kun taas valitsemalla hyviä osinko-osakkeita (ja uudelleensijoittamalla näitä) niin toivon mukaan muutaman vuoden kuluttua voi jo tehdä rahaa vaikka osakemarkkinat ei lähtisikään lentoon. Mutta pitäiskö osakkeet myydä pois nyt ja kohta ostaa takaisin, vai pitää nykyiset ja lisätä - siinäpä parin tonnin kysymys omalla kohdalla...
http://www.dividendgrowthinvestor.com/2008/12/dividends-and-great-depression.html
http://investment-fiduciary.com/2008/10/14/high-dividend-yield-stocks-could-save-your-retirment-in-a-recession-even-depression/
http://stephenlaughlin.posterous.com/exposing-the-myths-of-the-grea
http://www.economist.com/finance/displaystory.cfm?story_id=13047559
http://network.nationalpost.com/np/blogs/wealthyboomer/archive/2009/02/03/dividends-were-cut-in-half-in-the-1930s.aspx
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)