Tarkoituksena ei ole synkistellä, mutta ainakin itselleni ainakin osittainen taloudellinen riippumattomuus on nykyään entistä tärkeämpi: ikää kumminkin on nyt 40+ ja tuntuu että elämä on jotenkin arvaamattomampi: hyvä koulutus ja ahkera työnteko ei välttämättä estä tennarin kuvaa takamukseen, ja uuden, mielenkiintoisen työpaikan saaminen ei välttämättä olekaan taattua. Tähän päästäkseni olen karsinut kuluja jonkun verran a la Mr Money Mustache - vaihdoin sähkötoimittajaa (säästöä noin 100€ vuosi, mutta tuen myös kilpailua), olen alkanut joskus tuomaan ruokalaatikon töihin jne. Mitään nuudelinsyöjää minusta ei kyllä tule, ja tämän lisäksi olen huomannut sen että laatu (vaatteissa yms) on tärkeä. Tällä hetkellä näyttää siltä että jos jatkaisin samaa mallia ja saan hyvää tuottoa osakkeista niin voisin about samaan aikaan kun täytän 46 siirtyä pois työelämästä. En tule sitä varmankaan tekemään täysipäiväisesti, mutta en kyllä itse usko voivani jatkaa nykyisellä tavalla siihen asti kun olen 67 vuotias.
Ps. Lukuvinkiksi pitää antaa "The Magic of Thinking Big" jonka David J. Schwartz on kirjoittanut - positiivinen asenne sekä kysymällä "mitä/miten voin tehdä paremmin" auttaa ainakin itseäni tekemään asioita paremmin sekä siirtymään pois mukavuus-alueelta. Olin vuosi sitten hiukan jämähtänyt ihan hyvään perustilaan, mutta jos ei ole haasteita/tavoitteita niin huomasin että päivät katosi kuten olisin ollut autopilootilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti