Vastuullisella sijoittamisella yleensä tarkoitetaan sitä että yritetään löytää yrityksiä, jotka varjelevat luontoa ja ihmisiä - esim vältetään tupakka- ja alkoholinvalmistajia. Itse en ole lähtenyt tälle linjalle, mutta johtuen siitä että salkun koko on kasvanut yli 250 000€ kokoiseksi, ja osa tästä on perintöä mitä olen saanut, niin olen huomannut että tämä aiheuttaa todella paljon harmaita hiuksia.
Koska olen saanut perinnön niin olen nykyään täysin "omillani", eli isältä/äidiltä ei ole tulossa taloudellista apua - ja summa on sen verran iso että tällä kyllä aikuisen pitäisi pärjätä. Johtuen siitä että tiedän että vanhemmat ovat tehneet paljon töitä rahan eteen (olivat ihan tavallisia duunareita, varallisuus oli kiinni omakotitalossa) samoin kuten myös itse olen niin näen sen että pääoma katoaisi "arpa-osakkeiden" ostojen myötä asiana jota ei vaan saa tapahtua. Samoin näen hiukan että taloudellinen vapaus häämöttää edessä - tästä on seurannut se että minusta on tullut todella, todella varovainen sekä että kyttäilen salkkua päivittäin ja olen tuntenut tuskaa kun salkun arvo sulaa.
Viime vuosi oli melko hyvä sijoitusvuodeksi: tein voittoa noin 30 000€ (ja pääsin 250k€ rajan yli), ja tänä vuonna pörssit ovat nousseet noin 10% lisää ollakseen nyt korkealla arvostustasolla - mutta oma salkkuni on noin +/- 0 tänä vuonna. Sijoitustyyliäni olen muuttanut enemmän arvo-sijoittamiseksi jossa osinko-tuotto on merkittävä indikaattori (on helpompi istua ja odottaa kurssinousua kun saa 2-3% osinkoa), mutta johtuen siitä että kyttäilen salkkua koko ajan ja arvotustasot ovat korkealla niin minulla on tällä hetkellä noin 35% käteistä.
Rahaa ei valitettavasti kannata makuuttaa tällä hetkellä tileillä (käteiseni on raha-markkinarahastossa kiinni, josta oletan saavani noin 0.5-0.8% vuosikorkoa) joten on hiukan pakko kerätä rohkeutta ja siirtää osa pörssiin. Warren Buffet on erittäin hyvin sanonut että "Rule nr1: never loose money" ja minusta tuntuu että nyt vasta olen ymmärtänyt mitä hän sillä tarkoitti.
Toimenpiteet mihin olen ryhtynyt on että yritän todella tarkkaan muodostaa hinnan osakkeelle (käyttäen jonkinlaista DCF laskentaa / vertailemalla hintaa osinkohaitariin minkä lasken) ja sitten vaadin melko hyvän turva-marginaalin: aikaisemmin ostelin noin 15% turvamarginaalilla (kun tuntui että osakkeet meni vain ylös), mutta olen huomannut että se ei riitä - osake voi heilahtaa siitä alas vielä 15-20% helposti joten 20-30% alennus hintaan pitää vähintään olla. Samoin varon nyt velkaantuneita yrityksiä: tämän vuoden huonot tulokset johtuu siitä että Frontierissä otin takkiin noin 25% (olisin nyt -50% jos en olisi myynnyt - oletin että vapaa kassavirta riittäisi, mutta osakkeiden yhdistäminen sekä voimakas asiakaskato ja osingon pitäminen samalla tasolla säikäytti) kuten myös Valeant Pharmateutical:issa (oli arpa-osake eli pieni sijoitus, mutta oletin että Bill Ackman saisi siihen tolkkua ja olisin jopa tuplannut rahat) joten ei kiitos semmoisille.
Samoin tarkoitus on että kun saan rahat sisään niin alan tarkkailla hintoja korkeintaan kaksi kertaa / viikko - kuten Jason Zweigin kirjassa todetaan niin laskevat hinnat aiheuttavat pahaa oloa, ja markkinat kumminkin liikkuvat joten laskua pitää sietää. Mutta minulla on myöskin hiukan intohimoa ostaa voimakkaasti kasvavia pienyrityksiä (seuraan esim Sauls Investing-boardia The Motley Foolissa), Lynch-tyylisesti niissä tuntuu olevan hyvin paljon potentiaalia arvonnousuun.
Mutta lyhyt yhteenveto: tuntuu että ajan myötä en enään uskalla ostaa osakkeita johtuen siitä että pelkään että hävitän pääomaa. Olen myöskin harkinnut pyhkeen heittämistä kehään ja ostaa vain muutamaa hyvin hallittua osakerahastoa, mutta laskumarkkinoilla tuntuu että omat sijoitukseni ovat laskeneet vähemmän kuin rahastot - joten sijoitan nyt suurimman osan rahastani isoihin, "aliarvostettuihin" papereihin joissa toivon että ainakin pääoma-säilyy.
